Eli tässä on nyt minun pohdintojani jumaluuksista. En lausu ehdottomia totuuksia ja tämä on vain ja ainoastaan minun mielipiteeni.
Minulle maailmassa on kaksi jumaluutta Jumala ja Jumalatar. Näillä on monia eri ilmentymiä, kuten luonto, kuu, aurinko.
Toisaalta heillä on myös monia eri aspekteja kuten Jumalattaren Neito, Äiti ja Eukko.
Loppujen lopuksi kaikki Jumalat ovat yksi ja sama Jumala, mutta eri ihmisten silmin. Samoin myös kaikki Jumalattaret ovat yksi Jumalatar. En siis kiellä jumaluuksista yhtään, sillä silloin kieltäisin omat uskomukseni, mutta en myöskään usko esin kristittyjen Jumalaan tai Allahiin.
Uskoni Jeesukseen on joko tai. Periaatteessa olemme kaikki lähtöisin Jumalasta ja Jumalattaresta; mutta en usko että hän oli varsinaisesti Jumalan poika. Joko hän oli tatina john ihmiset alkoivat uskoa, tai suuri opettaja, kuten myös Buddha ja Muhamed ja kumppanit. Anteeksi jos kirjoitin jonkun tärkeän henkilön nimen väärin, se ei johdu kunnioituksen puutteesta, vaan lukihäiriöstä ja puhelimella kirjoitetusta tekstistä.
Minulle Jumalatar ja Jumala ovat joka paikassa. He ovat metsässä ja siinä pienessä irtokivessä asfaltilla. He ovat puu esineissä ja puuvilla kankaassa. He ovat eläimissä ja kasveissa. He ovat myös minussa ja kaikissa muissa ihmisissä. Täysin tasapuolisesti, kaikki ovat keskenään tasavertaisia: luonto minä ja Jumalatar.
Minulla ei ole kuvaa jumaluuksista eikä heille muuta nimeä vaikka nimiä heille on annettu aikojen saatossa Jumalatar on neitsyt Maria Artemis, Diana, Selene, Gaia, Isis ja monta muuta. Jumala on Allah, Sarvipää, Osiris, Horus, Helios ja monta muuta.
Jumaluudet ovat myös keskenään tasavertaiset, toinen ei ole toista tärkeämpi, voimakaampi tai parempi. Ne ovat kuin Jing ja Jang.
Lopuksi etäisesti aiheeseen liityyviä kuvia itse räpsimiäni älä varasta jne...
